Varsin epäpyhä kolminaisuus tosiaan. Näennäinen piriste, näennäinen rauhoittava ja estot seuraavan aamun kustannuksella poistava liuotin. Monesti väistämätön moraalinen krapula, palauttaa rytinällä ruotuun: "En olisi saanut sanoa tai tehdä asioita x ja y ja sitten vielä vähän horjuin ja nukahdin istualtaan illan päätteeksi" Voi syntiä! Nolostua saa, sehän on kesy ja positiivinen tunne, hävetä ei. Ei ole syytä kadottaa sitä tunnetta jonka on edellisenä iltana saavuttanut, eli että hetken turvin (olettaen, että osaa tehdä oikeita johtopäätöksiä ympäristöstä) voi tehdä melkeinpä mitä vaan. Paha olo koittaa kun katse kääntyy menneeseen jota ei voi muuttaa, tulevaisuutta tutkaillessa taasen mielen valtaa ahdistus valinnan vaikeudesta. Jäljelle jää? Nykyhetki, jonka ratsastuksesta voi ja kannattaa tehdä sydämen asia. Ja kyllä, menneisyydestä kannattaa toki ottaa opikseen ja tulevaisuutta suunnitella, mutta läsnäolon voima on se joka meitä kehittää. Yhteys ihmisiin, asioihin ja esineisiin, energian virtaaviin muotoihin.

Epäpyhät asiat luovat elämiimme tyhjiöitä jotka aiheuttavat puutteen tunnetta, joka turhaan "täytyy" (emme ole koneita) täyttää, joko luojallaan tai korvaavilla tyydykkeillä. Noista kolmesta em. päihteestä, kyllä, ne ovat päihteitä, jopa huumeita jos se sana vaaditaan pointin kantimeksi, saadaan sitten muodostettua sallitun ja kielletyn maaginen raja. Hyvän ja pahan näkökulmariippuvuus voidaan sivuuttaa täysin ja tehdä ihmisistä eriarvoisia. Eriarvoisuus luo hierarkioita ja jos hierarkioita pääsevät määrittelemään niiden kuvitteellisella huipulla olijat..  Ja ja niin ollaan kaverini kuvaamassa tilanteessa, jossa kaikki kiipeävät portaikkoa ylös, vain päästäkseen kusemaan alhaalla kiipeävien päälle.

Kahvista saa siis kofeiinin ja muutaman muun alkaloidin tuottamaa välittäjäaineiden liikuntaa ja sen myötä hyvänolon tunnetta, mukavan rutiinin ja sosialisoinnin merkeissä. Tupakka luo illuusiota rauhan tunteesta, muodostaa vahvan siteen kaveriensa kahvin ja liuottimen kanssa, sosiaalisen tapahtuman ollessa merkittävässä asemassa tämän riippuvuutta aiheuttavan kansainvälisen myrkyttäjän suosiossa. Alkoholi tekee hassun olon verraten normaalijunnaukseen, sitä tuntee olevansa puhelias, kiinnostava ja avoin. Vaatii kuitenkin jatkuvaa ylläpitoa erivahvuisten liuoslisien muodossa aloituksen jälkeen ellei halua nukahtaa/väsähtää, johtaa puutostilaan joka aiheuttaa kaikkea hallusinaatioista fyysiseen ja henkiseen pahoinvointiin. Luulot, että vain "oikeat huumeet" aiheuttavat em. seikkoja ovat vääriä. Niillä on ehkä korkeampi riippuvuuspotentiaali, ei muuten edes ole välttämättä. Kahviin verrattuna ehkä :D

Kannabiksesta ja psykedeeleistä muutama sana vielä tähän. Niiden mahdollisuudet ovat unen kaltaiset. Mystiset ja tulkintaa vaativat ehkä. Ahdistustakin saattaa esiintyä. Mutta se on yleensä ahdistusta jota voi oppia käsittelemään. Pelko on pelkoa vain niin kauan kun ei tiedä mitä pelkää ja miksi pelkää. Siksi päihteistä pitäisi pystyä puhumaan avoimesti, ilman klassisia argumentointivirheitä. Se tässä näissä päihderyhmissä on "se juttu", että niillä voi kuljettaa itsensä kuplan ulkopuolelle, saada uutta perspektiiviä. Voi ajaantua niin kauas, että kokee itsensä eksyneeksi, jos ei löydä yhtymäkohtia arkitodellisuuteensa, mutta näistäkin kokemuksista on ajan myötä monilla (:)) muotoutunut merkityksekkäitä tulkintoja. Siinä missä kolme cowboytamme (kahvi tupakka a-holi) vaikuttavat yleensä vain nykyhetken intensiivisyyteen, ja pitkän tähtäimen itsensä kehittäminen hankaloituu. Annostelu on vaikea pitää "terapeuttisena", ja terveyshaitat alkavat siellä missä vauhti alkaisi olla kohdillaan. Ja muistikin kun tuppaa menemään. Mut nyt vois mennä tapaamaan hippejä ja jatkan myöhemmin heihei?